TEKSTI EVELIINA TALVITIE KUVAT JYRI PITKÄNEN
Oswiecim. Paikka eteläisessä Puolassa. Kolmannen valtakunnan
perustama laitos, joka yleisesti tunnetaan saksalaistetulla nimellä
Auschwitz.
Parakkirivistön etummaisen rakennuksen eteistilassa on espanjalaisen
filosofin George Santayan lause: ”Those who don´t remember the past
are comdemned to repeat it”.
Yritän yhdistää lausetta keskusteluun, jota Suomessa käydään. Joku
fasisti on esittänyt, että kielteisen päätöksen saaneet
turvapaikanhakijat sijoitettaisiin eristyksiin saarelle odottamaan
palauttamista kotimaahan.
En kykene ymmärtämään suuntaa johon synnyinmaani on liikkumassa enkä
sitä, mikä silmieni eteen täällä avautuu.
2000 kiloa naisten hiuksia. Röykkiöittäin pitkiä lettejä, jotka ovat
muuttuneet vuosikymmenten saatossa himmeiksi.
Tuhansia kenkiä. Yksi korkeakorkoinen nilkkasaapas seisoo parittomana
röykkiön edessä. Tuolla on sandaali, jonka pitkät narut on voinut
kieputtaa nilkan ympärille.
Opas luettelee toteavaan sävyyn tapoja, joilla ei toivottua -ainesta
on eliminoitu. Miten heidät on ensin jaettu kahteen ryhmään.
Välittömästi murhattaviin ja orjatyönä ennen kuolemaa hyödynnettäviin.
Nuoret miehet, vahvat miehet, sairaat, vanhukset, vammaiset, naiset, lapset.
Soittotaitoisilla on oma roolinsa. He saavat soittaa marsseja.
Niin paljon puhdasta pahuutta. Systemaattista, tavoitteellista
pahuutta. Ylemmyyttä. Mielivaltaa. Sadismia
Käytävät kellarikerroksissa ovat ahtaita, elokuun kuumuuden
kosteuttamia. Talvella ne ovat olleet jäätävän kylmiä.
-Pyydämme teitä kunnioittamaan menehtyneitä hiljaisuudella.
Ihmiset pulisevat ja ottavat selfieitä. Kurkkuani kuristaa. Voiko
tällaisessa tilassa aistia asioita, joita siellä on koettu yli puoli vuosisataa sitten? Voiko
kärsimys imeytyä seiniin? Siksikö minusta tuntuu tältä. Itkettää. Minäminäminä. Typerää. Eihän tässä ole kyse minun kärsimyksestäni.
SS-sotilaat kaatamassa sinihappoa sisältäviä kiteitä kammioon. Lähellä
piippua seisovat ihmiset kuolevat välittömästi. Muiden tukehtuminen
saattaa kestää puoli tuntiakin.
-Tässä tilassa naiset riisuutuivat ennen kuin heidät ohjattiin kammioon.
Kuin olisi ollut menossa peseytymään. Puhdistus.
Onko mikään asia voinut tuottaa näille ihmisille iloa.
Yöllä näen unta, että olen lapsi. Olen bussipysäkillä ilman vaatteita.
Minulla on pieni laatikko, jossa on kaksi legopalikan tapaista
esinettä.