TEKSTI EVELIINA TALVITIE KUVAT JYRI PITKÄNEN
Sunday istuu jakkaralla baarissa, jonka Gideon Nanyanga on rakentanut talonsa etuosaan. Radio on auki ja särisee. Aivan kuin särinän läpi laulaisi Dolly Parton. Kärpäset surisevat. Nurkassa kerällä torkkuva Daisy-koira hätistelee kutittavia kärpäsiä tiehensä.
Ulkona on silmiäpistelevän kirkasta. Maahan kaivetut, käymälän virkaa hoitavat kuopat löyhkäävät. Eivät oikeastaan enempää kuin jotkut porttikongit Helsingin Kalliossa, mutta löyhkäävät kuitenkin. Keltainen hiekka-alue hehkuu kuumuutta, aaltopellistä rakennetussa asumuksessa on silti melko viileää. Gideon tarjoaa meille baaristaan Coca-Colaa, joka ei ole mahdottoman lämmintä.
Gideon saa baarin juomista hiukan lisätuloa. Uraania louhivan kaivosyhtiön maksama palkka on säännöllinen mutta niukka. Gideon on vastuullinen owambo. Osa palkasta menee sukulaisille Namibian pohjoisosaan, osa kolmelapsisen perheen kuluihin ja osa Sundayn palkkaan.
Sundayn ei siis kuuluisi istuskella baarin puolella. Hänen kuuluisi huolehtia Johanneksesta silloin kun tämän vanhemmat ovat töissä.
-On vaikea saada avuksi ketään sellaista, joka oikeasti pitäisi Johannekselle seuraa, Gideon harmittelee.
Maria-äiti on juuri nyt kymmenien kilometrien päässä tekemässä kotiapulaisen hommia. Johannes istuu yksin asumuksen takaosassa muovituolilla. Hän on vaipunut syvälle ajatuksiinsa. Välillä hän pitää naksuttavaa ääntä kielellään.
Gideon nostaa Johanneksen syliinsä. Johannes katsoo isäänsä luottavaisena. Heillä on yhteys, vaikka ei olekaan sanoja.
Kun Jyri ryhtyy ottamaan kuvia, Johannes töpöttää hänen luokseen katsomaan kameraa. Vielä vuosi sitten Johannes ei pystynyt kävelemään. Kehitystä alkoi tapahtua, kun hän sai paikan Chainista (Children with Handicaps Action in Namibia).
Epilepsia. Autismi. Hapenpuute syntymässä. Näin lukee Johanneksen nimen perässä Chainin nimilistassa. Chain on yksityisten avustusten turvin toimiva päiväkoti. Lapset haetaan aamulla kodeistaan eri puolilta slummeja, aamupäivä vietetään oppien ja leikkien, yhden jälkeen lapset kuljetetaan takaisin.
Sister Leaksi kutsuttu päiväkodin hoitaja kertoo, että Johannes on erilainen eri päivinä. Välillä hyvällä tuulella ja toimii muiden kanssa. Välillä eristäytyy täysin ja osoittaa mieltään. Keinumista Johannes rakastaa.
Istun keinun vieressä vartin verran. Johannes on syvällä keinuvassa liikkeessä. Välillä vaikuttaa siltä, että hän noteeraa minut. On mukava istuskella ja katsella. Hän vaikuttaa niin tyyneltä keinuessaan.
Iltapäivällä koittaa paluu Township-todellisuuteen. Nanyangan perheen asumuksen katon rajassa roikkuu muutama kuivattu kalan pää. Pöydällä on Johanneksen lääkkeitä. Lakanat ovat yhtenä likaisena myttynä. Asumuksessa ei ole juoksevaa vettä eikä sähköä. Nurkassa on televisio. Ehkä se odottaa siinä parempia aikoja.
Gideon on joutunut vaihtamaan talon paikkaa useita kertoja muutaman viime vuoden aikana. Perhe asuu epävirallisella Township-alueella, joten kun käsky käy ei auta kuin kerätä kimpsut ja kampsut ja asumuksen materiaalit ja etsiä uusi paikka kauempaa aavikolta.
Ihmiset ovat muuttaneet Swakopmundin alueelle useimmiten pohjoisosien kylistä paremman elämän toivossa. Myös valtio on osaltaan tätä toivoa ruokkinut.
Namibian edellinen presidentti Hifikepunye Pohamba laati vuonna 2013 aloitteen, jonka tavoitteena oli saada tuhannet slummien asukkaat kiinni omaan taloon ja tonttiin. Swakopmund sai ison köntän hankkeelle varatuista rahoista. DRC-alueen laitamalle nousi pieniä kivitaloja kuin sieniä sateella. Elinkeinoministeri Sophia Shaningwa kuitenkin keskeytti hankkeen valtion ja rakennusliikkeiden välisten rahariitojen takia.
Lähellä mutta niin kaukana. Talot ovat seisseet keskeneräisinä – ilman sähköä ja juoksevaa vettä – vuosikausia tyhjinä. Monista taloista on varastettu ikkunat ja muut irtoavat osat.
Tämä on unelmien irvikuva.
Gideon ei ole unelmoija vaan realisti. Hän kertoo kysyttäessä kiinnostuneensa nuorempana insinööriopinnoista.
-Ei siitä kannattanut unelmoida, kun ei se ollut taloudellisesti mahdollista, Gideon naurahtaa.
Nyt hänellä on joka tapauksessa vakituinen työ kaivoksella koneenhoitajana.
Ehkä jonain päivänä hän voi ostaa palan maata ja rakentaa talon.
-It´s time to go to work, Gideon sanoo ja pukee ylleen kirkkaan oranssisen työasun.