Tekijät

jyri

Jyri Pitkänen on valokuvaaja ja kuvataiteilija, joka on työskennellyt pitkään erilaisissa taideprojekteissa kehitysvammaisten lasten ja nuorten parissa. Pitkäsen taiteellinen työ käsittelee muun muassa näkemisen ja kuvittelun välisiä suhteita, omaa perhettä ja suhdetta uskoon, yhteiskunnan marginaaleissa eläjiä ja kulutusyhteiskuntaa. Hänen töitään on ollut esillä näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla, mm. Mäntän Kuvataideviikoilla 2015.

Taiteellisen työskentelyn lisäksi Pitkänen on toiminut freelancer-valokuvaajana, kuvatoimittajana, valokuvauksen tuntiopettajana sekä kulttuuritapahtumien tuottajana.


eveliina-talvitieEveliina Talvitie on toimittaja, viestinnän tekijä ja kirjailija, jonka kirjat käsittelevät politiikkaa, mediaa ja yhteiskuntaa. Viimeisimmät ovat keskittyneet naisen asemaan ja tasa-arvon tavoitteisiin (Keitäs tyttö kahvia. Naisia politiikan portailla. WSOY 2013, Hieno vai huono. Nainen jolla on maine. 2015) Omakohtaista suhdetta feminismiin käsittelevä Miten helvetissä minusta tuli feministi (WSOY) ilmestyi elokuussa 2016.

Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa uutistoimittajana, tv-toimittaja-juontajana sekä yhteiskuntasuhdepäällikkönä.


Ohjausryhmä

johanna-lampinenJohanna Lampinen on erityisluokanopettaja ja ihmisoikeuskouluttaja. Hän opettaa etiikkaan, globaalikasvatukseen, inklusiiviseen opetukseen sekä ihmisen kehittymiseen liittyviä kursseja opettajaksi opiskeleville Oulun yliopistossa sekä työstää ihmisoikeuskasvatukseen liittyvää väitöskirjaa. Aiemmin hän on työskennellyt Ihmisoikeusliitossa kouluttajana ja erityisluokanopettajana. Hän on toiminut myös erilaisissa kehitysyhteistyötehtävissä.

Nykyään Suomessa ja muissa pohjoismaissa puretaan systeemiä, joka eristää vammaiset lapset ja nuoret muusta yhteiskunnasta. Ongelmana on se, että syrjintää aiheuttavat arvot pohjalla pysyvät samoina. Pitäisi keskittyä muuttamaan juuri maaperää. Kaikille lapsille on tarjottava mahdollisuus tuntea kuuluvansa joukkoon ja tulla hyväksytyksi. Suomessa tarvitaan laajempi tapakulttuurin ja asenteisiin liittyvä muutos. Tarvitaan myös lisää inhimillisyyttä. Järjestelmien tehtävänä on rohkaista yksilöitä käyttämään omaa järkeään.”


Suomen ensimmäinen vammaistutkimuksen professori Simo Vehmas (Helsingin yliopisto) on eettisten kysymysten lisäksi tarkastellut esimerkiksi vammaisuuden määrittelyä sekä poliittista painoarvoa yhteiskunnallisten järjestelyiden kannalta.

Tällä hetkellä hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta, jossa tutkitaan vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten kokemuksia hyvinvoinnin ja hyvän elämän näkökulmasta.

”Suomesta ei helposti löydy toista niin poliittisesti päähän potkittua ihmisryhmää kuin vammaiset. Haasteena on sosiaaliturvajärjestelmän voimakas työmarkkinasidonnaisuus, joka näkyy yhteiskunnassa vallitsevina arvoina. Vammaisten kannalta työkeskeisyyden ongelmana on se, että kaikki heistä eivät kykene vastaamaan työelämän asettamiin tehokkuuskriteereihin. Vammaisuutta ja ihmisarvoa tulisikin tarkastella myös muista näkökulmista.”


Näyttelijä, kunnanvaltuutettu Sara Paavolainen toimi kehitysvammaisen Saimi-tyttärensä omaishoitajana 24 vuotta. Paavolainen on ollut aktiivisesti mukana muun muassa kehitysvammaisten vanhempien vuonna 2003 perustamassa Käpytikka ry:ssä. Yhdistys toteutti perheen nuorille kehitysvammaisille itsenäistymistä, turvallista elämää ja integraation jatkumista tukevan asuinyhteisön Arabianrantaan.

”Siitä asti, kun minusta 24-vuotiaana tuli äiti, olen peilannut äitiyttäni globaalista näkökulmasta. Kahlil Gibranin sanat ovat merkinneet minulle paljon: Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi. He ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia. Olen ymmärtänyt, että minun kehitysvammainen lapseni elää elämänsä omana itsenään. Hänen on se elämän polku kuljettava, ei minun.”


Tietokirjailija, tuottaja, toimittaja Rauli Virtanen on raportoinut kymmeniltä kriisialueilta Vietnamin sodasta lähtien sekä matkustanut jokaisessa maailman itsenäisessä valtiossa. rauli-virtanen

Jokaisella maailman ihmisellä tulisi olla mahdollisuus elää turvassa; saada ravintoa, puhdasta juomavettä, koulutusta, katto päänsä päälle ja terveydenhoitoa. Ihmisoikeudet liittyvät globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja demokratian toteutumiseen.”


tulossaPsykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti toimi pitkään Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajana ja on tunnettu myös kansainvälisistä ihmisoikeustehtävistään. 

”Ihmisoikeuksien takaaminen on Suomessa muodollisesti hyvin. Arjessa kuitenkin ongelmana on se, etteivät tietyt erityisryhmät – vammaiset, etniset ryhmät ja vanhuksetkaan – voi vedota itsemääräämisoikeuteen saatikka tiettyihin perusoikeuksien pykäliin. Vetoaminen voidaan kokea uhitteluna. Monissa maissa muodollisia lakeja syrjintää tai rasismia vastaan ei ole edes kirjattu. Myönteiset esimerkit ovat tarpeen.  

Erilaiset-hankkeen voima on taiteessa, joka vaikuttaa tunnetasolla. Se voimaannuttaa oikeuksiaan peräävää ja koskettaa katsojaa. Viesti menee perille emotionaalisen viestinnän kautta ja voi saada aikaan hyvää kehitystä.”


Filosofi Tuukka Perhoniemi toimii tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan planetaarion johtajana. Hän on väitellyt aiheesta: Mitan muunnelmat –Miten määritämme maailmaa, ihmistä ja tietoa.

tuukka-perhoniemi

Erilaiset kulttuurit ja moninaiset käsitykset ihmisyydestä sekä niiden pysyvin ja kaikille yhteinen puite – maapallo avaruudessa – asettavat kysymykset ihmisoikeuksista ja –arvosta sekä normaaliudesta viime kädessä yhteyteen, josta on mahdollista etsiä sellaista ihmisyyden arvokkuutta, jota niiden perinteisten perustelujen ongelmat (jumalten vaihtuminen tai vaatimus täysin ulkopuolisesta näkökulmasta) eivät horjuta.”


tuomas-tuureTuomas Tuure on Kynnys ry:n sekä Abilis – säätiön hallinnoiman Global Disability Diplomacy on Human Rights – aloitteen koordinaattori. Tuure on työskennellyt kehityspolitiikan ja vammaisten ihmisoikeuksien parissa yli 30 maassa. Viime vuosien vaikuttamisohjelmassa Tuure on keskittynyt humanitaarisiin kysymyksiin, Yhdysvaltain yhteistyöhön sekä vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifiointiin.

Tuure on toimittanut julkaisun ”Raportti vammaisten ihmisoikeuksista Suomen ulkopolitiikassa”, Ulkoministeriö, 7.8 2013