Tuukka Perhoniemi: Voitaisiinko miettiä oikeudenmukaisuutta?

Onko vammaisella ihmisellä samanlaiset mahdollisuudet elämässään kuin kenellä tahansa? Tietyssä mielessä ei. Entä tulisiko kaikilla ihmisillä, myös vammaisilla, periaatteessa olla samanlaiset mahdollisuudet elämässään? Ehdottomasti. Yhdysvaltalainen filosofi Martha Nussbaum tarjoaa ongelmaan perinteisestä poikkeavan lähestymistavan.

ateena rodoula_A1A1284

Kuva: Jyri Pitkänen

Yleisellä tasolla kysymys kuuluu, miten yhteiskunta tulisi järjestää, jotta se olisi oikeudenmukainen. Nykyaikaisissa demokratioissa kysymykseen on vastattu ajattelemalla yhteiskuntaa ihmisten välisenä sopimuksena. Kansalaiset muodostavat keskenään sopimalla rauhaisan yhteisön, johon kuuluvat tietyt pelisäännöt vapaan ja tasa-arvoisen elämän takaamiseksi.

Martha Nussbaumin mukaan tällaisia oikeudenmukaisuutta koskevia käsityksiä tai yhteiskuntasopimusteorioita on käytännössä vaivannut ja vaivaa kuitenkin kolme ratkaisematonta ongelmaa:

1) Ne jättävät huomiotta tai eivät onnistu tekemään oikeutta ihmisille, joilla on henkisiä tai fyysisiä vammoja.

2) On epäselvää, kuinka oikeudenmukaisuus saataisiin ulottumaan kaikkiin maailman ihmisiin.

3) Ne eivät pysty kohtaamaan kysymystä muiden eläinten (kuin ihmisten) oikeudenmukaisesta kohtelusta.

Erilaiset-hankkeen yhteydessä erityisesti ensimmäinen on kiinnostava puute oikeudenmukaisuutta koskevissa käsityksissämme. Miten pystymme takaamaan vammaisille samat perustavat kansalaisoikeudet ja toimintamahdollisuudet kuin kaikille muillekin?

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vammaisilla tulee olla samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet kuin kenellä tahansa vaikkapa pitkään koulutukseen ja erikoistuneeseen terveydenhuoltoon. Lisäksi heillä tulee olla samat poliittiset oikeudet ja velvollisuudet sekä muut kansalaisuuteen liittyvät oikeudet kuin muillakin.

Maailmanlaajuisesti näin ei ole, mutta Suomessa on helppo ajatella yksilöiden oikeuksien toteutuvan. Oikeudet ovat samat kaikille ihmisille, kuten oikeusvaltiossa tuleekin olla. Entä mahdollisuudet? Onko vammaisilla Suomessakaan yhtäläiset mahdollisuudet pitkälle menevään korkeakoulutukseen tai poliittiseen uraan? Mikään laki sitä ei varmaankaan estä, mutta mahdollistavatko ympäristön olosuhteet, asenteet ja yhteiskunnalliset rakenteet sen myös käytännössä?

tuukka_A1A3049

Kuva: Jyri Pitkänen

Nussbaumin mukaan oikeusajattelun riittämättömyyden takia koko asetelma on nähtävä myös toisesta vinkkelistä. Vapaan ja moniarvoisen poliittisen yhteisön tulee omaksua oikeuksien ajattelun lisäksi näkemys toimintamahdollisuuksista. Toimintamahllisuuksilla Nussbaum tarkoittaa perustavia inhimillisiä mahdollisuuksia, jotka jokaisella tulee todella olla. Ne eivät tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi elää ja toimia samalla tavalla, vaan sitä että hyvään ihmiselämään sisältyvät tietyt oletetut vähittäisvaatimukset, joilla pitäisi olla mahdollisuus toteutua.

Nussbaum esittää toimintamahdollisuuksien listan oleellisena osana sosiaalista ja poliittista oikeudenmukaisuutta. Lista tarjoaa erilaisen näkökulman oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnan resurssien tarkastelemiseen. Radikaaliudessaan ja perusteellisuudessaan Nussbaumin lista ei kalpene esimerkiksi ihmisoikeuksien julistukselle, vaikka onkin huomattavasti sitä lyhyempi. Ensimmäiset kolme toimintamahdollisuutta koskevat kaikkein perustavimpia lähtökohtia eli ihmisen fyysistä elämää.

  1. Elämä. Mahdollisuus elää normaalin pituinen ihmiselämä loppuun saakka. Kuolematta ennenaikaisesti tai ennen elämän muuttumista sellaiseksi, ettei se ole elämisen arvoinen.
  2. Ruumiin terveys. Mahdollisuus elää terveenä (myös lisääntymisterveys), saada riittävästi ravintoa ja omata tarpeenmukainen asumus.
  3. Ruumiin loukkaamattomuus. Mahdollisuus liikkua vapaasti paikasta toiseen, olla turvassa väkivallalta (myös seksuaaliselta väkivallalta ja kotiväkivallalta) sekä mahdollisuus seksuaaliseen tyydytykseen ja lisääntymistä koskeviin valintoihin.

Listan seuraavat kohdat ottavat mukaan ihmisyyteen kuuluvat henkiset ulottuvuudet. Tämä syventää käsitystä ihmiselämän piirteistä ja oikeudenmukaisuudesta.

  1. Aistit, mielikuvitus ja ajattelu. Mahdollisuus käyttää aisteja ja mielikuvitusta, ajatella ja järkeillä – ja tehdä näitä ”todella inhimillisellä” tavalla, jota evästää ja muokkaa sopiva koulutus (sisältäen vähintään lukutaidon ja matematiikan ja tieteiden perusasiat). Mahdollisuus käyttää mielikuvitusta ja ajattelukykyä itsevalittujen teosten ja tapahtumien kokemiseen ja luomiseen uskonnollisuuden, kirjallisuuden, musiikin jne. alueilla. Mahdollisuus käyttää omaa mieltä tavoilla, jotka sananvapaus takaa poliittisille ja taiteellisille mielenilmauksille sekä uskonnon harjoittamiselle. Mahdollisuus kokea miellyttäviä asioita ja välttää hyödytöntä kipua.
  2. Tunteet. Mahdollisuus kiintyä asioihin ja toisiin ihmisiin, rakastaa niitä, jotka rakastavat ja välittävät meistä ja surra heidän poissaoloaan. Yleisesti ottaen rakastaa, surra, kokea kaipuuta, kiitollisuutta ja oikeutettua suuttumusta ilman, että pelko tai ahdistus tuhoavat emotionaalisen kehityksen. (Tämän toimintamahdollisuuden tukeminen edellyttää sellaisten ihmissuhteiden tukemista, joiden voidaan osoittaa olevan olennaisia kyseisten asioiden kehityksessä.)
  3. Käytännöllinen järki. Mahdollisuus muodostaa käsitys hyvästä ja syventyä kriittiseen pohdiskeluun oman elämän suunnittelemiseksi. (Tämä edellyttää omantunnonvapauden ja uskonnollisten tapojen turvaamista.)

Loput toimintamahdollisuudet koskevat yhdessäolemista ja tuovat mukaan myös vaikuttamisen mahdollisuuden.

  1. Yhteenliittyminen. (A) Mahdollisuus elää toisten kanssa tunnustaen heidän ihmisyytensä ja kantaen heistä huolta, osallistua inhimilliseen kanssakäymiseen sen eri muodoissa ja mahdollisuus eläytyä toisen asemaan. (Tämän toimintamahdollisuuden suojeleminen tarkoittaa niiden instituutioiden varjelua, jotka muodostavat ja ruokkivat yhteenliittymisen eri muotoja, sekä kokoontumisvapauden ja poliittisen sananvapauden suojelemista.) (B) Mahdollisuus saada yhteisöltä tukea itsekunnioitukselle ja suojaa nöyryytykseltä. Tulla kohdelluksi arvokkaana olentona, joka on samanarvoinen kuin toiset. Tämä edellyttää järjestelyjä rotuun, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, etnisyyteen, kastiin, uskontoon ja kansalliseen alkuperään perustuvaa syrjintää vastaan.
  2. Toiset lajit. Mahdollisuus elää yhteydessä eläimiin, kasveihin ja luontoon niistä huolehtien.
  3. Leikki. Mahdollisuus nauraa, leikkiä ja nauttia harrastuksista.
  4. Oman ympäristön hallitseminen. (A) Poliittinen. Mahdollisuus vaikuttaa poliittisiin päätöksiin, jotka koskevat omaa elämää, oikeus poliittiseen osallistumiseen, sananvapauden ja kokoontumisvapauden suojissa. (B) Aineellinen. Mahdollisuus omistaa (sekä maata että irtaimistoa) ja saada samat omistusoikeudet kuin muillakin, oikeus hakea töitä yhdenvertaisena muiden kanssa ja vailla perusteettoman tutkinnan ja takavarikoinnin uhkaa. Mahdollisuus työskennellä inhimillisellä tavalla, hyödyntää käytännöllistä järkeä ja asettua vastavuoroisesti tunnustettuihin merkityksellisiin suhteisiin toisten työntekijöiden kanssa.

Nussbaumin listan erityispiirre on, ettei se ole lukkoon lyöty sääntökokoelma vaan mietitty ehdotus, joka elää uusien näkökulmien tullessa esille. Se on siis avoin keskustelulle. Konkreettisena listana se on myös jotain, mihin kansalaiset voivat vedota vaatiessaan hallituksia turvaamaan kaikille samat mahdollisuudet. Lista myös muuntaa kysymyksen oikeudenmukaisuudesta, ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta pohdinnaksi ihmisyydestä: Minkä ajattelemme olevan tärkeää elämässä? Kysymyksen asettelu auttaa meitä ymmärtämään yksilön kokemuksia laajemmin osana yhteisen maailmamme kokonaisuutta.

tuukka_A1A2920

Kuva: Jyri Pitkänen

Nussbaumin listan muotoilut tuovat ihmisyyden iholle yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden.  Suomalaiseen sääntöyhteiskuntaan juurtunut oikeusajattelukin tarvitsee vammaisten ihmisten mahdollisuuksien ja oikeuksien uudenlaista tarkastelua. Erilaiset-hankkeen tarjoama globaali näkökulma toimii tähän oivana keskustelunavauksena, johon Nussbaumin esiin nostamia kysymyksiä voi peilata.

Toimintamahdollisuuksien lista on Nussbaumin teoksesta Frontiers of Justice, 2007. Suomennos Tuukka Perhoniemen ja Kai Alhasen teoksesta Demokraattinen perintömme, 2017.

Tuukka Perhoniemi (FT)


tuukka-perhoniemi

Kirjoittaja toimii tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan planetaarion johtajana. Hän on väitellyt aiheesta: Mitan muunnelmat –Miten määritämme maailmaa, ihmistä ja tietoa (2014).