James

TEKSTI EVELIINA TALVITIE  KUVAT JYRI PITKÄNEN

– Jos hankkisi asuntoauton, voisi kiertää eri puolella Suomea, ehkä Suomen ulkopuolellakin, ja tehdä tätä meidän projektia. Se toisi vapautta ja samalla voisi nähdä paikkoja, joihin ei muuten tulisi mentyä.

Näin Jyri pohtii. Mietin, että en ole koskaan varsinaisesti ollut karavaanarityyppiä, mutta toisaalta olen kyllä aina tykännyt kulkemisesta.

Matka on toisinaan tärkeämpää kuin määränpää.

Muutaman viikon kuluttua, vimmaisen internet-surffaamisen tuloksena on löytynyt kiinnostava yksilö. Auto erottuu jo kaukaa. Se on erilainen kuin parkkipaikan muut autot. Vuoden 1978 Mercedes Benz, joka on alun perin ollut ambulanssi ja sitten 1980-luvulla rakennettu asuntoautoksi.

Kyljessä on tarra, jossa lukee James.

Sataa tihuttaa. On tasaisen harmaata. Katson auton myyjää ja mietin, onko hän luotettava. Miksi olen niin epäluuloinen? Miehellä on selvästi erityinen suhde autoon. Hän on määritellyt silmäteränsä hinnaksi euron jokaista vuotta kohti eli 1978 euroa, eikä suostu tulemaan vastaan edes muutamalla kympillä.

Kyljessä on tarra, jossa lukee James. Auto alkaa vaikuttaa ihmiseltä.

james-2136– Tämä on juuri mennyt katsastuksesta läpi, mutta todistuksessa lukee että ei ole koska…, ajatukseni alkaa harhailla selostuksen puolessa välissä ja sitten olemmekin jo nousseet sisälle ja lähteneet koeajelulle.

Moottorin ääni on voimakas ja dieselin käry tunkee sisälle mutta niihin tottuu nopeasti. Kuin rakkaan ihmisen ärsyttäviin piirteisiin, joihin sopeutuu huomaamattaan. Ärsyttävyydet ovat sympaattisia erikoisuuksia, jotka jonkun toisen yksilön ominaisuuksina olisivat sietämättömiä.

Ehkä se on rakkautta ensi silmäyksellä. Yhtäkkiä alkaa näyttää siltä kuin parkkipaikalla pyörisi muitakin ostohalukkaita. Tämä salonkivaunu on saatava omaksi.

Matka voi alkaa.