Eurelia

Centrix kävelee edestakaisin. Olohuoneesta, makuuhuoneeseen. Kuistille, olohuoneeseen, takaisin kuistille. Hänen suupielissään on pieni hymy.

-I think she is enjoying, arvelen Centrixin äidille Eurelialle, joka nyökyttelee samanmielisenä.

Olohuoneeseen pystytetty kenttästudio tekee Centrixin sekä hermostuneeksi että innostuneeksi.

Olemme Somten perheen luona, Egirin kylässä, joka sijaitsee noin noin 30 kilometrin päässä Kakamegan kaupungista. Perille savuttuamme piti kätellä talon pihassa todella monta miestä ja naista ja lasta. Yritin kuunnella korva tarkkana, jotta pääsisin perille, ketkä ovat Centrixin vanhemmat. Sitten meille kerrottiin, että ei ei. Nämä ovat kaikki kylän väkeä naapurustosta.

Eurelia-äiti saapui asioiltaan hiukan myöhemmin. Pelmahtaessaan paikan päälle hän hymyili leveästi, halasi ja poskisuuteli meidät vieraat. Toivotti tervetulleeksi Keniaan, Egiriin ja kotiinsa.

Eurelialla on viisi lasta. Kaksi heistä käy koulua muualla. Kotona asuvat 19-vuotias Valary, 18 vuotta juuri täyttänyt Centrix ja 13-vuotias Clinton. Perheeseen kuuluu myös 12-vuotias sukulaispoika Mike.

aurelia1A1A2518

Miken molemmat vanhemmat kuolivat joitakin vuosia sitten. Eurelia halusi auttaa ja lopulta adoptoi hänet.

Tiedustelen, onko tämä tavallista. Että adoptoidaan lapsi perheeseen, joka ei vaikuta kuitenkaan kovin vauraalta.

-Ei se ole tavallista. Eurelia on erityinen, toteaa tulkkina mukana oleva Doreen.

Oikeastaan tulkkia ei tarvita. Vaikka Eurelia sanoo puhuvansa englantia heikosti, käytännössä hänen kielitaitonsa on varsin hyvä.

Eurelia kertoo sairastaneensa malarian, kun odotti Centrixia. Lapsi syntyi kolme kuukautta etuajassa. Välillä tuntuu siltä, että näillä seuduilla kaikkiin mahdollisiin asioihin tarjotaan syyksi malariaa.

Joka tapauksessa synnytys oli vaikea – jo senkin takia, että sairaalaolosuhteet olivat alkeelliset. Sairaalassa ei esimerkiksi ollut tuolloin 18 vuotta sitten ollenkaan sähköä. Nykyään jo on.

Centrix oli 4-vuotias, kun hän oppi ryömimään. Edelleenkään hän ei osaa pukea vaatteita ylleen tai käydä vessassa. Varsinaista diagnoosia ei ole.

Nuorempi tytär Valary kertoo auttavansa kehitysvammaista siskoaan näissä arjen asioissa. Tällä hetkellä Valary itse ei ole koulussa. Hän haluaisi opiskella opettajaksi. Ehkä.

aurelia1A1A2382

Kun Valary auttaa Jyriä viikkaamaan kuvauksessa käytettyä taustakangasta, Jyri sanoo, että Valarysta tulee hyvä vaimo. Olen potkaista Jyriä nilkkaan.

Vaimoksi ei tarvitse kannustaa. Opettajaksi kyllä.

Huomattavasti jykevämmin tulevaisuuden päämääränsä ilmoittaa Clinton, joka haluaa lentokapteeniksi.

Eurelia näyttää kuvaa vanhimmasta tyttärestään Deltasta.

Pitkänhuiskea ja vakavan näköinen tyttö seisoo kuvassa isänsä vieressä. Kysyn, onko isä mahdollisesti tulossa myös kotiin tänään, jotta saisimme hänetkin mukaan tarinaan ja kuviin.

-Hän asuu Nairobissa.

-Hänkö on siellä töissä? Mitä hän tekee?

-Ei hän mitään tee. Hän on eläkkeellä, Eurelia kertoo ja nauraa hivenen hirtehisesti.

Mies on ollut poissa oikeastaan siitä lähtien, kun Centrix syntyi.

-Miltä se tuntui, että puoliso häipyi juuri kun oli erityisen vaikeaa?

-Eipä se tietenkään hyvältä tuntunut. Mutta minkäs teet.

Centrixin olisi hyvä päästä erityiskouluun. Siellä hän oppisi huolehtimaan paremmin itsestään. Pukemaan päälleen, käymään vessassa. Mutta koulu maksaa 50 000 shillinkiä eli noin 500 euroa vuodessa.  Summa on Eurelian tuloilla liian suuri. Tuloja hän hankkii myymällä puuta, jota kerää oman maatilkkunsa puustosta.

aurelia1A1A2279

Perheellä on myös kolme lehmää: Maymelia, Marylik ja Mrembo. Maidon myynnistäkin saa jotain.

Vaikka Nairobissa asuva mies lähettää silloin tällöin rahaa, talon kunnostukseen on mennyt 16 vuotta. Kunnollinen keittiö on suunnitelmissa. Toistaiseksi ruoka valmistetaan pihakeittiössä, navetan sivustalla.

aurelia1A1A2576

Isä käy perheensä luona muutaman kerran vuodessa. Eurelia on käytännössä siis kunnostanut talon omin voimin.

-Mitä mieltä olet siitä, että miestäsi näkyy niin harvoin näillä seuduilla?

-Minusta ei ole oikein hyvien tapojen mukaista, että hylkää perheensä.

-Pidätkö sinä kuitenkin edelleen hänestä?

-En olisi tässä, jos en pitäisi yhtään. Mutta ei hän ole kovin vastuullinen.

Eurelia vannottaa meitä tulemaan joskus uudelleen. Voimme milloin tahansa yöpyä hänen talossaan.

Kun lähdemme, Centrix vilkuttaa. Hän hymyilee vähän.

Me olimme kuulemma ensimmäiset valkoiset ihmiset, jotka hän näki.